MBT

Mentalisaatioon perustuva terapia

Professori Anthony Bateman ja professori Peter Fonagy kehittivät tämän manualisoidun ja innovatiivisen hoitomenetelmän vuosituhannen vaihteessa Lontoossa alun perin epävakaan persoonallisuuden hoitoon. Nykyään mentalisaatioterapiaa sovelletaan myös muiden persoonallisuushäiriöiden, kuten antisosiaalisen persoonallisuuden ja esimerkiksi syömishäiriöiden hoitoon. Mentalisaatioterapiasta on kehitetty myös spesifinen hoitomalli vakavasti oireilevien nuorten hoitoon sekä hoitomenetelmät mm. perheiden hoitoon.

Persoonallisuushäiriöt ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, joille on ominaista tunne-elämän epävakaus, impulsiivisuus ja epävakaat ihmissuhteet. Mentalisaatio tarkoittaa mielen toimintaa, minkä avulla yksilö implisiittisesti ja eksplisiittisesti havainnoi itsen ja toisen toimintaa merkityksellisenä perustuen tarkoituksellisiin mielentiloihin, kuten haluihin, tarpeisiin, tunteisiin, uskomuksiin ja ajatuksiin (Bateman ja Fonagy 2006, 2016). Persoonallisuushäiriöistä kärsivillä on merkittäviä puutteita kyvyssä mentalisoida, mikä korostuu erityisesti emotionaalisesti tärkeissä ihmissuhteissa, niin kutsutuissa kiintymyssuhteissa. Katkokset kyvyssä mentalisoida ilmenevät tällöin usein voimakkaina säätelykyvyn ylittävinä tunteina.

Mentalisaatiohoito-ohjelma perustuu multimodaaliseen hoitomalliin, jossa potilaan psyykkisiä vaikeuksia pyritään ymmärtämään ja hoitamaan kehittämällä puutteellista mentalisaatiokykyä ja toisaalta edistämällä sen palautumista tilanteissa, joissa potilas on kyvyn menettänyt. Näihin tavoitteisiin pyritään strukturoidun hoitomallin avulla, jossa hoidon keskiössä on siten systemaattisesti mentalisaatiokyvyn edistäminen ja/tai menetetyn mentalisointikyvyn palauttaminen (Bateman ja Fonagy 2006, 2016).

Hoito-ohjelman on osoitettu satunnaistetuin kontrolloiduin kliinisin kokein olevan näyttöön perustuen vaikuttava hoito, ensimmäiseksi juuri epävakaan persoonallisuuden hoidossa. Epävakaan persoonallisuuden hoitomallista kehitettiin kaksi eri hoito-ohjelmaa: ensiksi päiväsairaalahoitomalli epävakaille potilaille, jotka olivat kykenemättömiä tulemaan yksin toimeen yhteiskunnassa ja jotka siten olisivat olleet osastohoitoa vaativia potilaita. Toiseksi kehitettiin intensiivinen avohoitomalli niille epävakaille potilaille, jotka kykenivät jollakin tavalla yksin selviytymään yhteiskunnassa, mutta joilla oli jatkuvia vakavia vaikeuksia tulla toimeen tunnetasolla tärkeissä ihmissuhteissaan ja/tai selviytyä työelämässä. (Bateman ja Fonagy 2006, 2016).

Alkuperäinen hoitomalli on kestoltaan 18 kuukautta ja se on rakennettu niin, että siinä on kolme vaihetta: alkuvaihe, keskivaihe ja loppuvaihe. Alkuvaihe sisältää potilaan diagnoosin tekemisen, mentalisaatiokyvyn arvioinnin, hoitosopimuksen ja tapausjäsennyksen, sisältäen hoitoon oleellisesti liittyvän kriisihoitosuunnitelman. Keskivaiheessa potilaat sisäistävät hoitosuhteissa toteutettujen systemaattisten mentalisaatiohoitointerventioiden kautta mentalisaatiokyvyn osaksi omaa persoonallisuuttaan. Hoidon loppuvaiheessa keskeistä on erotyöskentely keskeisistä hoitosuhteista ja sen varmistaminen, että mentalisaatiokyky säilyy myös hoito-ohjelman päättymisen jälkeen. (Bateman ja Fonagy 2006, 2016).

Hoitomallin sisältämä hoitostrategia edistää mentalisaatiokyvyn kehitystä perustuu aktiiviseen yhteistyösuhteeseen potilaan ja terapeutin välillä ja etenee seuraavalla tavalla: 1) havainnoidaan potilaan tyypilliset ihmissuhdemallit ja mentalisointiokatkosten episodit hoidon arviointivaiheessa, 2) luodaan riittävän turvallinen hoitosuhde, mikä tekee mahdolliseksi mentalisoivan yhteistyön tässä ja nyt vuorovaikutuksessa, 3) tunnistetaan affektit, jotka kytkeytyvät tyypillisiin mentalisointikatkoksiin 4) yhdistetään kyseinen affekti hänen tunnetasolla läheisiin ihmissuhteisiinsa ja 5) autetaan spesifein mentalisoivin interventioin kehitystä, jonka kautta syntyy hoitoprosessissa vakaampi itsekokemus, kokemus vakaasta tunnetasolla tärkeästä toisesta ihmisestä ja mahdollisuus säilyttää kyky mentalisoida tilanteissa jotka aiemmin ylittivät potilaan säätelykyvyn. Hoito on asteittain etenevä ja rakentunut niin, että hoidon tavoitteet ja niihin liittyvät interventiot hoidon myötä vastaavasti muuttuvat.

Suomessa mentalisaatioon perustuvaa terapiaa on toteutettu erillisenä yksilöhoitona, pari- ja perheterapiana sekä ryhmähoitomoodina mm. YTHS:ssa Helsingissä (Laitinen ja Ollikainen 2017) ja Turussa (Keinänen, Martin ja Lindfors 2017). Suomessa on parhaillaan menossa epävakaan persoonallisuuden avohoitomallin implementaatio HUS:n Järvenpään mielialapoliklinikalle. Jatkossa implementoidaan myös päiväsairaalahoitomalli, jonka jälkeen molemmat hoitomallit ja niiden edellyttämät hoitotiimit ovat poliklinikalla pysyvässä käytössä. Jotta implementaatio voi kunnolla onnistua, implementaatioon liittyy oleellisesti systemaattinen mentalisaatioterapian koulutusohjelma hoitotiimin jäsenten kouluttamiseksi ja toimimaan osana hoitotiimiä (Keinänen 2017, Keinänen, Isosävi ja Sailas 2017). Koulutus toteutuu yhteistyössä Lontoon Anna Freud Centren koulutusorganisaation kanssa.

Tässä esityksessä olevat kirjallisuusviitteet löytyvät erillisestä mentalisaatioterapiaa koskevasta kirjallisuusviiteluettelosta.

Matti Keinänen